Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 7. syyskuuta 2012

Ihaa



    Sai sentään tämän Ihaan valmiiksi, on sitten tökkinyt käsityön teko, selkäni kanssa olen saanut tapella ei lainkaan ota parantuakseen ja nämä sadekelit, voi että kun kaikkia paikkoja särkee, tuo fibro ei näistä keleistä pidä. Olen kyllä käynyt teidän kaikkien blogeissa, mutta niin saamaton olen ollut että en ole edes kommentoinut. Mun on niin ikävä Pomoakin, vaikka tiedän että olisi ollut mahdotonta sitä pitää ja tiedän että hänen on hyvä olla. Haluaisin niin itselleni Koiran, että olisi lenkkikaveri ja joka rakastaisi mua kaikkine vikoineni ja kremppoineni, mutta isäntä ei enää koiraa halua. Olen aika masentunut, nuo päivät kun Meimi on hoidossa menevät ihan kivasti ja mielikin on paljon pirteämpi. Anteeksi tämä valitus ja toivotan kaikille oikein mukavaa viikonloppua, vaikka ilma on jo niin syksyinen.

2 kommenttia:

  1. Minullakin on ikävä omaa pientä koiraani, joka on ollut poissa jo nelisen vuotta, sanon kyllä aina uloslähtiessäni mihin menen ja milloin tulen...kaipa tuo kuulee :)

    Ihaa on aivan ihana, aivankuin minulla oleva 'oikea' .

    VastaaPoista
  2. Ompa ihana Ihaa! Saamaton olen minäkin ollut, on kai sukuvika, he,he:) Ikävä on surullinen asia ja ehkä se ajan kanssa helpottaa♥ Toivottavasti kivut helpottavat ja olo piristyy. Soitten ammulla ja terveisiä pukille!

    VastaaPoista